Saaristofiilistelyä

Joskus sitä löytää itsensä hyvän fiiliksen keskeltä. Ajettuamme tuhannen kiireellä läpi Sauvon ja Kemiönsaaren ja soitettuani Lövön sillalta Svartnäsin lauttakuskille, josko tämä voisi odottaa pari minuuttia myöhässä saapuvia kaupunkilaisia, pysähdyin hengittämään saaristoilmaa lautalla. Aurinko leikitteli saariston aalloilla ja lokit leikittelivät tuulenpyörteissä yläpuolella.

Lauantai. Meri. Ja lauttamatkan päässä...

Yhdistelmä Melukylää ja Saariston lapsia. Punamultaa ja purjeveneitä. Omenapuita ja auringossa hohtavia kallioita. Punertavan hiekkatien varrella puutaloja, ylikasvanutta heinikkoa. Ohdakkeita. Paikallisia tai kesäpaikallisia lapsia juoksemassa rantaan.
Puutalojen välissä sorapolku ja sen päässä kotoinen kahvila. Kahden talon väliin pysäköity vanha paloauto. Narisevat puulattiat. Kynttiläkruunut. Ruutuikkunat. Terassi erilaisine kalusteineen. Valkoisia varjoja. Kioski. Grilli. Saaristolainen maalaismaisema.

Katettu lounasbuffet. Kalaherkkuja. Salaatteja, erityisesti se appelsiini-halloumi –sellainen. Rapsakan maistuvat kroketit. Upeasti paistetut naudan kuvelihat. Hiilen maku yhdistettynä karamellisoituun pintaan ja mehevään punaiseen lihaan. Uunissa paistettu brie pähkinäkuorrutteella. Muitakin juustoja. Yksi parhaita buffapöytiä ikinä. Tällaisessa paikassa! Ja tämä oli vain lounas. Iltaisin grilli kuumennetaan tiriseväksi ja hyvän ruoan ja saaristoelämän fiilistely senkun jatkuu.

Lounaan jälkeen notkuva kakkupöytä eri sortteineen. Ei turhaa symmetriaa, vaan rakkaudella paistettuja herkkuja. Puraisin onnellisena palan jos toisenkin lautaselleni valitsemaani limepiirakkaa. Mieheni lautaselta marjaista marenkikakkua. Siemaisin maidolla vaalennettua kahvia pastellikupista ja nautin. Fiiiiilis.

Pysähdyin katsomaan henkilökuntaa, kukin hymyilee samaa tunnelmaa. Osa heistä on täällä kesä”lomalla”. Hommia paiskitaan, mutta Sillä Fiiliksellä. Onni huokuu ja tarttuu vierailijaankin. Jos onnen tyyssijoja on olemassa, tässä on sellainen. Pienikin piipahdus saa sielun hengähtämään. Itse menen ensi kesänä useammankin kerran. Jään fiilistelemään illaksikin. Tack Högsåra!

Helsingistä autolla muutama tunti. Turusta reilu tunti. Auto kannattaa jättää Svartnäsin rantaan, paikan päällä pärjää jalan tai pyörällä. Tänne pääsee veneelläkin. Farmors Café on syyskuun alkuun asti avoinna joka päivä puolesta päivästä iltakahdeksaan. Syyskuussa ovet ovat avoinna viikonloppuisin.

Vaikka kesä on jo lopuillaan, pistä korvan taakse ensi kesää varten. Paratiisisaaret ovat joskus yllättävän lähellä. Fiilistele netissä: farmorscafe.fi